Maxtension - luku 1 →
Täältä löytyy luku 1. pokemonhoitola Maxtensionin tarinoistani. Nathan on näissä 15-vuotias, seikkailee Eeveen kanssa Unrassa.
Nalife Town! Uuden äärellä
Nathan astui ulos laivasta ja hengitti meri-ilmaa. Teki hyvää olla kaukana Kantosta, kaukana Cameronista, kaukana velvollisuuksista. Hän käveli ihmismassan mukana Nalife Townin keskustaan, ja istui puiston penkille, kaivaen taskustaan pokepallon, jonka oli saanut Professori Oakilta ennen lähtöään. Liilatukalla ei ollut hajuakaan minkä pokemonin hän oli professorilta saanut, joten hän heitti pallon, toivoen saaneensa jonkun mukavan pokemonin. Pallosta tuli ulos hämmentynyt eevee, joka kääntyi kohti Nathania, istuen alas, ja katsoen tätä kysyvästi. “Vee?” se äännähti ja Nathan katsoi pokemonia. “Vai että eevee..” Nathan sanoi ja katsoi pientä pokemonia. Se oli hyvin erilainen kuin hänen Lucarionsa. “Heippa vaan, olen nyt ainakin väliaikaisesti kouluttajasi, Nathan.” Poika esitteli itsensä ja eevee tuhahti, lähtien pomppimaan pois puistosta.”Hei, mitä sinä, odota!” Nathan huudahti ja nappasi tavaransa lähtien kiireesti pokemonin perään. Hän seurasi eloista eeveetä pitkin Nalife Townin katuja, ennekuin he päätyivät ison rakennuksen eteen. “Nalife Townin pokemonkoulu ja -laboratorio” kyltti seisoi suoraan Nathanin vieressä. “Vai sellaista..” Hän mietti ja käveli varovasti sisään ovesta. Eteen avautui pitkä halli, jonka varrella oli ovia. Oikealle puolelle nousivat kierreportaat, kyltin “Pokemon laboratorio” tekstin kanssa. Nathan kohautti harteitaan, nappasi Eeveen syliinsä ja käveli ulos rakennuksesta. Pojalla ei ollut mitään asiaa kaupungin professorille, ja hän halusi vain päästä mahdollisimman nopeasti liikkeelle, eli etsimällä kaupan josta hän ostaisi itselleen 2 pokepalloa päästäkseen matkansa alkuun.
Kauppa sijaitsi Nathanin epäonneksi toisella puolella kaupunkia, sataman lähellä, ja Nathan pyyhki hikeä otsaltaan päästessään vihdoin takaisin meren rannalle. Puussa surisi yksinäinen Ledyba, ja Nathan vilkaisi sitä hetkellisesti, skanneten sen pokedexiinsä uudestaan, koska ei muistanut mitään Ladybaoista, olihan hän viimeksi nähnyt sellaisen ties milloin. Kohauttaen harteitaan poika astui sisään Pokemarttiin, laskien Eeveen lattialle. “Haluaisin 2 pokepalloa ja digikartan, kiitos.” Hän sanoi ja nainen kassa hymyili, antaen Nathanille normaalin pokepallon ja custom ballin. Nathan katsoi omituista palloa hetken, ennenkuin sujautti sen reppuunsa, lähtien kaupasta. Kaupan ulkopuolella liilatukka avasi kartan pokedexiinsä, ja katsoi missä hän oli, ja minne pitäisi mennä päästäkseen seuraavaan kaupunkiin. “Kohti Ariss Townia siis…” hän sanoi ja laittoi pokedexin taskuunsa, lähtien kävelemään Eevee perässään. Tuuli yltyi inhottavasti Nathanin lähestyessä kaupungin rajaa. Puuskissa tuntui että hän lähtisi lentoon. “Hyvä jumala…” hän puhisi ja laskeutui loivaa mäkeä pitkin alas heinikkoiselle niitylle. Niittyä ympäröi harva metsä, ja Nathan huomasi heti kauempana niityn reunassa muutaman Hoppipin ja Oddishin. “Napattaisiinko joku?” poika kysyi Eeveeltä, joka terästäytyi jahtaamasta pelästynyttä Combeeta kuullessaan sanan ottelu, ja sanoi tiukasti: “Vee!” Nathan hymähti. “No hyvä, tee tackle suoraan niiden keskelle ja valitse itse kohteesi!” Ja Eevee hyökkäsi. Nathan ei ollut varma oliko se osunut Oddishiin vai Hoppipiin, mutta suuri lauma kumpaakin lajia pakeni huutaen kauhuissaan. Eeveen viereen oli jäänyt yksi, mutta tuuli heilutti Nathan hiukset tämän silmille, joten eipä hän nähnyt mikä pokemon siellä oli. “Tackle, vielä kerran!” Liilatukka käski ja kuuli pokemonin vinkaisun, tällä kertaa Eeveen, jonka jälkeen kuului vastustajapokemonin tuskainen älähdys. Nathan heitti pokepallon, ei vieläkään varmana kumpi pokemon sieltä tulisi, ja odotti jäisikö se palloon, juosten Eeveensä ja hytkyvän pallon luokse.
// päätä sinä mikä siellä oli :-D
Ulkoasu © M Layouts | Pokémon © Nintendo/Creatures Inc./GAME FREAK Inc | Tekstit © Nattychann